Halloween

Halloween on anglosaksisissa maissa pyhäinpäivän aattona 31.10. vietettävä juhlapäivä. Pyhäinpäivä, vanhemmalta nimeltään pyhäinmiestenpäivä, on kristillinen pyhimysten, marttyyrien ja vainajien muistopäivä. Ennen sitä vietettiin 1.11. kuten monissa maissa edelleen. Suomessa pyhäinpäivää vietetään vaihtuvasti 31.10.-6.11. välisenä lauantaina. Nykyään pyhäinpäivänä sytytetään kirkoissa kynttilät ja luetaan nimet vuoden aikana poisnukkuneiden muistolle. Hautausmaat täyttyvät kynttilöistä pyhäinpäivän aikaan.

Kurpitsalyhdystä on vuosikymmenten varrella muodostunut tärkein halloweenin tunnus. Irlantilaisen tarinan mukaan lyhty on saanut nimensä Jack-nimiseltä juopolta. Hän kiristi pirulta lupauksen, ettei hänen sielunsa joutuisi helvettiin. Jackia ei kuitenkaan hyväksytty taivaaseenkaan. Kristinuskon mukaan taivaaseen päästään uskomalla Jeesuksen sovitustyöhön. Piru heitti Jackille helvetistä hiilen, jonka mies säilöi lyhdyksi evääksi ottamansa nauriin sisälle. Siitä lähtien Jackin sielu on etsinyt itselleen sopivaa lepopaikkaa pienen lyhdyn valossa. Yhdysvalloissa nauris on vaihtunut kurpitsaan. Suomessa Halloween tunnetaan nimenomaan amerikkalaisessa muodossa. Siellä lapset kulkevat ovilla pukeutuneena aave-, vampyyri-, noita tms. naamiaisasu päällään. He huutavat Karkki vai Kepponen (Trick or treat). Jos heille ei tarjota karkkeja niin saattaa seurata lasten tekemä kepponen. Suomessa ei syksyisenä synkkänä päivänä kuljeta ulkona vaan sen sijaa järjestetään naamiaisia.

Suomessa Halloween on ennen kaikkea naamiaisjuhlien viettoa. Se on jo ohittanut Vapun, joka oli ennen naamiaisten aikaa. Päiväkodeissa pikkuiset pukeutuvat eläinasuihin ja prinsessoiksi, kun taas isommat lapset hurjempiin asuihin.

Kurpitsat ja naamiaiset ovat suomalaisten Halloween perinnettä tätä nykyä.